Tangomusiikista kehittyi Suomessa omaperäinen versio euro rmb exchange rate, jota on osuvasti luonnehdittu yhdistelmäksi alkuperäistä tangoa, slaavilaista melankoliaa ja saksalaista marssimusiikkia. Wikipedia ja google Tangon tulo Suomeen on dokumentoitu tarkasti. Ensimmäisen kerran sitä esittivät julkisesti Toivo Niskanen ja Elsa Nyström 2.11.1913 kello 14 Apollo-teatterissa Helsingissä. Tangoa tanssittiin Suomessa aluksi samaan tapaan kuin muualla Euroopassa, mutta 1930-luvulla tanssin-opettaja Inkeri Kare lanseerasi idean tanssia tangoa foksin askelilla, ja tämä tapa vakiintui. Veikko Niemelän mukaan Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa tangoa on tanssittu näin.
Kilpatanssissa noudatetaan Suomen Tanssiurheiluliiton sääntöjä parhaat casino forums, joissa on määritelty erikseen eri taitoluokissa sallitut kuviot. [5] Argentiinalaisen tangon tunnetuimpia tulkitsijoita oli ranskalaissyntyinen Carlos Gardel (1890-1935). Suomalaisille hänen tangoistaan lienee tunnetuin Por Una Cabeza, jonka Eino Grön on levyttänyt nimellä Kuoleman paikka (suomennos Jukka Virtanen ). Kilpatanssina nelijakoinen tango luetaan vakiotansseihin yhdessä valssin. wieninvalssin. quickstepin ja foxtrotin kanssa. Musiikin tulee olla kilpailuissa tempoltaan 100–134 iskua minuutissa. Kilpatangossa pyritään staccato-maiseen askellukseen toisin kuin muissa vakiotansseissa, jossa liikkeen tulee olla jatkuvaa. Tango poikeaa muutoinkin muista vakiotansseista sillä askeleet kohdistuvat latinalaistanssien tapaan lattiaa kohden eivätkä tanssisuuntaan ("lattian päällä liidellen"). Tanssiasento poikkeaa myös muista vakiotansseista. Miehen oikea käsi menee pidemmälle naisen selkään, vasemman käden ote naisen oikean käden kanssa pidetään selvästi alempana ja polvet ovat hieman koukussa eli pari tanssii alempana (tangossa normaalisti tanssitaan alenmapana kuin foksissa). Asento pysyy myös koko tanssin ajan alhaalla, nousuja ja laskuja ei juuri esiinny. Latinalaisamerikkalainen tango julistettiin YK:n aineettomaksi kulttuuriperintökohteeksi vuonna 2009. [1] Naisella rytmikuvio on vastaavasti: MiehellГ¤ on kasvot ja naisella selkГ¤ tanssisuuntaan. Mies aloittaa vasemmalla jalalla ja nainen oikealla. Vasen jalka oikean viereen Askel oikealla jalalla taaksepГ¤in Buenos Aires, 17.09.2014 ilmaiskierroksia casino hull,h_900,c_crop,x_350,y_0/w_300/v1489734886/17-7788758cb8cb1d24df.jpg" /> Pariisista vanha venäläinen aristokratia vei tangon mukanaan Pietariin ja Marskimme kirjoittaa muistelmissaan, että Nikolai II:n hovissa oli jopa argentiinalainen tangonopettaja. Marski ei uskonut, että hänen maanmiehensä (siis suomalaiset) koskaan oppisi noin monimutkaista joroa. Suomeen TANGO sitten sukelsi Telle Virtasen dokumenttilöydön mukaan Pietarista Viipuriin v. 1911, kenties Espilään, jossa isä-Uki kävi nuorena miehenä. Sanoissa lãytyy myös suuria yhtymäkohti casino queen hotel and casino, kyllä argentiinalainenkin tango tuntee "Hiljaisen kylätien", esi. venäjänjuutalaisen Luis Rubisteinin tangossa "Carnaval de mi barrio - Kotikorttelin karnevaalit", joissa muistellaa haikeasti vanhoja kulmia, kun porukka on lähtenyt. Ja monia muita. On vain osattava lukea espanjan- lunfardoslangin sanoja. 60-70-lukujen taitteen ajan henki näyttäytyi myös tangossa. Kappaleiden teemat alkoivat käsitellä muutakin kuin rakkautta tai ainakin näkökulma laajeni kaipauksesta ja menettämisestä yhteiskunnalliseen suuntaan. ”Sieltä on tullut loistavia kappaleita, kuten Nuoruustango ja Chydeniuksen monet muut hienot sävellykset”, Mika Toivanen hehkuttaa. Olavi Virta Kannaksen radiossa 1944 Olavi Virta Kannaksen radiossa 1944 Kuva: Yle / Pentti Nikulainen jatkosota,olavi virta Listan seuraavien sijojen pohdinta kestää pidempään. Paperilla käy esittäjistä mm. Pedro's Heavy Gentlemen, tangoyhtye Unto, Arja Koriseva ja Eino Grön sekä kappaleista mm. Tähdet meren yllä ja Kuoleman paikka. Lopulta Toivanen päätyy Arja Sipolan tulkintaan tangosta Taas lasken tiiltenpäät. ”Tässä on pilkahdus sitä, että on hyvällä tavalla tekstillä rikottu temaattisia kaavoja, menty vieraille vesille ja saatu aikaan jotain uutta. Hyvä melodia, hyvä teksti ja hyvä tulkinta.” Kun eroja on välttämättä haettava, niin minun mielestäni suurin ero on sovituksissa ja laulutyylissä. Ja syypäitä suomalaisen tangon marssimiseen ja sovitusten yksitoikkoisuuteen löytyy meistä 1960-tangoporukoista. Koko maa jorasi ja bändit vähät välittivät sotiuksista. Argentiinassa ja Uruguayssa, tango-orkestereiden piti kilpailla asiakkaista suurkaupungeissa blackjack card values, ja kilpailu tapahtui sovituksilla, orkestereiden soittotyylillä ja solisteilaulajilla.
Sillä tavalla kulttuurihistoriaa ei ainakaan tehdä, että kaivetaan ne monoset ja kärjet aina naftaliinista. Siihen suomalaisella tangolla ei minun mielestä ole varaa. Mika Toivasen tuntuma on, että tällä hetkellä tango on tulossa taas takaisin - osittain nostalgiasyistä. Hän painottaakin, että tango ei voi jäädä vain nostalgiatripiksi. Musiikin pitää kehittyä. ”Täällä tehdään todella monipuolisia juttuja. Olen omista lähtökohdistani yrittänyt tuoda tangoon sitä parhaat online casino japanese, että huomatkaa, tällaiset pop-biisitkin voisivat ihan hyvin olla suomalaista tangoa tänä päivänä. Minusta tuntuisi hullulta lähteä tekemään koko ajan uudestaan sitä samaa rahisevan gramofonin hommaa. Kun joka kesä on pyydetty Tangomarkkinoille töihin, niin olen ajatellut, että ehkä minun linja kumminkin on hyvä: Ei lähdetä nostalgiahommaa tuomaan esiin, vaan kokeilemaan rohkeasti.” 2000-luvulla tangokulttuuri on jälleen piristynyt, kun uusi tango ja tango nuevo ovat saavuttaneet myös suuren yleisön korvat. ”Uusi tango on lähinnä sitä, jota ei ole tehty 60-luvulla. Tehdään tangoa omista lähtökohdista, että on laatikon ulkopuolinen ajattelu ja kyky kyseenalaistaa. Minun historia on 80-luvun syntikkapopissa ja totta kai se vaikuttaa”, Toivanen selventää. Tango nuevo yhdistää argentiinalaiseen tangoon elementtejä mm. jazzista ja klassisesta musiikista. ”Se on sitä Piazzollan jälkihöyryissä tehtyä tangoa.” Amerikkalainen retroilu, Toronton Peer Günt, Juhamatti goes Juha Tapio ja häkellyttävän henkilökohtainen raportti naisen elämästä kuuntelussa. Viikon Levylautakunnan muodostivat kirjailija Juha Itkonen ja Hausmyllystä tuttu ääni Jari 'Drome' Karjalainen sekä toimittaja Tuuli Saksala. Äänestyksen tulos ja kommentteja 1. Listan kärkeen Toivanen nimeää kappaleen alta aikayksikön - Reijo Taipaleen ensimmäisen levytyksen Satumaasta vuodelta 1962. ”Tätä ei tartte selittää. Se on just se peruste tälle kappaleelle, että ei tartte selittää.” Helsingin Pitäjänmäkeen vuonna 1965 pystytetty Finnvox-studio nousi nopeasti Suomen johtavaksi populaarimusiikin tehtaaksi. Sen toimintaa esitellään harvinaisessa reportaasissa vuodelta 1973. Häkellyttävän henkilökohtainen Laura Sippola viikon paras netti casino movie,fl_progressive/q_80/w_690,h_690,c_crop,x_408 mobiili casino events,y_58/w_300/v1403615933/17-5565539dd6eeb4f5f.jpg" /> ”Kärki ja Mononen sävelsivät ne suomalaiset standarditangot, jotka kaikki tuntevat ja mieltävät tangomusiikiksi. Pitää muistaa, että vuosikymmenet ovat luoneet näille kappaleille sen merkityksen ja kulttuurihistoriallisen latauksen, joka niillä nyt on. Uskon ilmainen casino bonus games, että he tekivät siksi tangoa, että se oli tuolloin suosittua musaa ja sillä pystyi elättämään itsensä säveltäjänä. Esimerkiksi Satumaan levytti jo 1955 Henry Theel eikä siitä tullut hittiä. Ei se ollut laakista selvä. Tarvitsee oikean kontekstin ja hetken. Jos nyt yrittäisi tehdä uutta Satumaata. niin ei onnistuisi”.
Oikea hetki tangolle Suomessa oli 1960-luku, jolloin maan valtasi ennennäkemätön tangohuuma. Satumaasta tuli hitti Reijo Taipaleen levyttämänä 1962 ja romanilaulajien esiinmarssi alkoi Taisto Tammen johdolla. Tähän kauteen liittyy vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin välillä. Se näkyi suoraan levymyyntilistoilla ilmaiskierrokset casino massachusetts, joita hallitsivat tango ja rautalankamusiikki. Toivanen tarkentaa: ”Tango edusti agraariyhteiskuntaa ja sitten olivat kaupunkilaiset, jotka tekivät The Beatlesin jalanjäljissä rockia. Nykyäänhän on muodikasta tehdä hyppyjä kulttuurien välillä, mutta siihen aikaan ei ollut. Olit valinnut puolesi osittain siitä johtuen, missä asuit.” Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun. Kysyisin tällaista perusasiaa, koska tanssilavat ja iskelmämusiikki eri tyylilajeineen eivät ole minulle kovinkaan tuttua, mutta haluaisin alkaa harrastamaan tanssimista, ainakin hieman. Jos nyt menen tanssikurssille ja ehdin tässä kesäksi nyt auttavasti opetella yhden tai kahden tanssityylin askeleet, niin mitä ihmettä sitten kun menen johonkin tanssipaikkaan, niin eikö iskelmä musiikissa saata vaihtua se tanssityyli ihan kappaleittain. Minä en siis juurikaan tunnista näitä eri tyylejä, tangon toki kasino online sports, mutta muuten ne ovat minulle aika epäselviä, valssi, humppa, fusku, polkka, jne jne. Mitä siis teen tanssipaikalla, vai voinko edes sellaiseen mennä jos osaa vain yhden tanssin askeleet, koska onhan se vähän noloa jos on parin kanssa lattialla ja uusi kappale alkaa ja joutuu toteamaan, "että sori, tää on vasta ensikuussa tämä tanssi ohjelmassa". Tiedän kuitenkin että liikunnallisena ja erittäin kohteliaat tavat omaavana sopusuhtaisena herrasmiehenä minulla voisi olla tansseissa hyvinkin hauskaa ja myös annettavaa partnerille, on vain ollut tämä enemmän tällaista rock `n roll/konemusiikki menoa, eikä lavatanssitaitoja ole tultua opeteltua, mutta, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Mäntsälän avajaiset siirtyivät Mäntsälän avajaiset siirtyivät Mäntsälän avajaiset siirtyivät
- Pääasia suomalaisessa tangossa on, että mies on lähellä naista ja nainen seuraa miehen ohjausta, hän kertoi haastattelussa. Leena ja Åke Blomqvist vetämässä tanssikurssia Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuonna 2000. (KUVA: Tiina Karjalainen ) Käytännön opettaja osasi olla myös filosofinen. Tango tuli Suomeen reilu 100 vuotta sitten 1910-luvulla, aikana jolloin itsenäistymisaate Venäjän sortotoimien johdosta oli vahvistumassa ja ensimmäinen maailmansota loi jo varjojaan. Ensin tango valtasi etelän kaupungit: Helsingin, Turun ja Viipurin ja sitten koko Suomen. 1930-luvulle saakka valtaosa tangomusiikista oli käännöskappaleita pääasiassa Saksasta ja laulujen teemat olivat eksoottisia. 1930-luvun loppua kohden alettiin säveltää omaa tuotantoa ja Suomi-tango alkoi hahmottua. Toisen maailmansodan myötä melankolia lisääntyi ja tangoon tulivat menetyksen, surun ja kaipuun tematiikka. Sodan aikana tangon merkitys suomalaisten elämänuskon ja toivon antajana kasvoi. Tango vapautti energiaa, se antoi uskoa ja iloa. Sota-aikana tango koki toisen läpimurtonsa. Tunnetut laulajat, kuten Olavi Virta, Georg Malmsten ja Henry Theel valloittivat suomalaisten sydämet. Toivo Kärki sävelsi useita ikivihreitä tangoja, jotka edelleen saavat aikaan tunneryöppyjä. "Liljan kukka" sota-ajalta kuuluu suomalaisten tangojen aateliin ja sillä oli uudessa kotimaisessa tangokulttuurissa suuri vertauskuvallinen merkitys. Laulajien rinnalla suomalaiset näyttelijät Tauno Palon johdolla ylläpitivät taistelumoraalia ja uskoa maamme tulevaisuuteen. Tangokonsertti Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla 2015 Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Kuva: Top Focus Jani Pihlaja, Seinäjoen Tangomarkkinat. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu useita Tango-hankkeita esim. Tangokeskus koordinaatiohanke, Tangofinalistien koulutushanke, Minä tangon tiellä –koulutushanke, Tangon kansainvälistyminen - avain aluekehitykseen ja Intertango-hanke. Näiden avulla on kehitetty erilaisia tangoon liittyviä asioita. Toteuttajina ovat olleet Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen Tangomarkkinat Oy. Tango on kaatanut myös kansainvälisiä raja-aitoja. Argentiinalainen ja suomalainen tango ovat löytäneet toisensa. 1990-luvulla aloitettiin yhteistyö Argentiinan kanssa. Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen Tangomarkkinat ovat harjoittaneet yhteistyötä Buenos Airesin kanssa. Vuonna 2000 Buenos Aires ja Seinäjoki julistautuivat yhteisesti maailman johtaviksi tangokaupungeiksi. Yhteistyösopimuksessa nämä kaupungit sitoutuivat edistämään tangoyhteistyötä ja tangokulttuuria omissa kaupungeissaan. Kun argentiinalaisen tangon merkittävin tapahtuma Cumbre Mundial del Tango vuonna 2011 järjestettiin Seinäjoella, se osoitti, että argentiinalaisen tangon maailma oli hyväksynyt suomalaisen tangon rinnalleen tasavertaiseksi kulttuurimuodoksi. Tangoperinnettä ylläpitävät tänä päivänä myös tanssilavat, jotka houkuttelevat naisia ja miehiä tanssimaan. Suomalaisena ilmiönä paritanssi/lavatanssi saa voimaansa osaltaan tangosta ja sen tunnetuilta esiintyjiltä ja edustajilta. Suomalaisen tangon perinnettä ylläpitävät tuhannet suomalaiset, jotka karaoke-illoissa laulavat tangoja ja kokevat yhteisöllisyyttä. Karaokeinnostuksen ansiosta Satumaa-yhdistys käynnisti vuonna 2008 tangoseniori-laulukilpailun, johon vuosien aikana on osallistunut yli tuhat laulajaa. Satumaa on järjestänyt jo kolme kertaa runokilpailun 13–19 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Käyttövoimansa runokilpailu saa tangosta ja tangosanoituksista. Tangorunous on maailmanlaajuinen ilmiö. Samoin kolmannen kerran järjestetään tangon sanoitus-ja sävellyskilpailu, jolla haetaan erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia tangoja. Yhtenäistä kuvausta tanssitaiteilijoiden Toivo Niskasen ja Elsa Nyströmin esityksestä ei ole löytynyt. Myöhempien tapausten, piirrosten ja valokuvien perusteella voidaan olettaa, että kysymyksessä oli argentiinalaisen tangon salonkitangoksi tyylitelty versio, jota voisi kuvitella nykyisen kilpatanssitangon ja argentiinalaisen tangon yhdistelmäksi. Ei myöskään tiedetä, millaista tangomusiikkia tanssipari käytti. Se tiedetään, että matineasta tuli valtava menestys. Apollo-teatteri myytiin loppuun neljä kertaa ja matinean näki noin 2400 silloista helsinkiläistä. Grönin mukaan suomalainen tango voi synnyttää varsin yllättäviä tulkintoja maailmalla. Maailma kylässä -festivaalin ulkomaiset kävijät eivät välttämättä suomalaisten kaukokaipuuta sanoista ymmärrä, mutta Grön on varma siitä, että tuleva festivaalikeikka, johon kootaan läpileikkaus supisuomalaista tanssimusiikkia, saa myös kansainvälisen yleisön lämpenemään. Paitsi että suomalaisilla on oma rytminsä, myös maailmat, joissa lauluissa liikutaan, ovat erilaisia. Kotiseuturakkaana tunnettu ja Porin edustalta Reposaaresta kotoisin oleva Grön ei ole aina ollut samanlainen kosmopoliitti kuin nykyään. Hän tunnustaakin, ettei nuori Eino Grön ollut kovin kiinnostunut muista kulttuureista. "En ollut nuorena niin utelias", hän sanoo.
0 Comments
Leave a Reply. |